keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Seitsemän minuuttia onnellisuuteen

Seitsemässä minuutissa onnelliseksi. Vai seitsemän minuuttia onnellisuutta? Ihan sama, minä olen mukana! Ihme kyllä, en saanut muuta matkaseuruetta vakuuttuneeksi heittäytyä onnellisiksi seitsemässä minuutissa ;) Kävelimme siis ohi ja jatkoimme matkaamme kohti retken pääasiallista määränpäätä - Big Buddhaa. Tässä vaiheessa en vielä tiennyt, että tulen saamaan toisenkin tilaisuuden seitsemän minuutin onneen.





Otimme hotelliltamme, Chanalai Flora Resortilta, Kata Beachiltä taksin, joka vei meidät Big Buddhalle, odotti meitä siellä puoli tuntia ja palautti meidät takaisin hotellille. Olimme varustautuneet hartiahuivein ja (ainakin melkein) polviin asti ylettyvin hamein/shortsein. Emme tarvinneet päällemme lainavaatetusta, jota olisi ollut tarjolla.




Ohittelimme Buddhia, pieniä ja isoja, puisia apinaveistoksia ja kivisiä norsujonoja. Hienoja, mutta jäivät hieman vielä kovin keskeneräisen rakennustyömaan varjoon.






Ennen kuin pääsimme tapaamaan varsinaista isoa Buddhaa, vastaan tuli portaita. Meillä oli rattaat mukana, joten päätimme jakautua kahteen osaan. Meitä kun oli varoitettu etukäteen, että portaita on ja paljon. Miehet ja lapset jäivät ensin alas, naiset jatkoivat Big Buddhalle. Varauduimme satojen portaiden kapuamiseen pakahduttavassa helteessä. Pah. Portaita oli muutama kymmenen, eli hyvin olisimme voineet mennä Buddhalle kaikki kerralla ja kantaa rattaatkin mukanamme.




Myös ylhäällä rakennus oli edelleen kesken, mutta siellä oli paljon myös valmista. Itse Big Buddha taitaa olla valmis - vain sitä tukevat rakenteet vielä somistamatta. Pieniä koristelaattoja olisi voinut ostaa ja kirjoittaa niihin oman viestinsä ennen laatan kiinnittämistä Buddhan rakenteisiin. Myös tällaisia pieniä sydämiä olisi voinut ostaa, kirjoittaa niihin viestinsä ja kiinnittää Buddhan helmoihin. Myös lukuisiin lahjoituslaatikoihin voi jättää oman lahjoituksensa rakennusprojektia varten.


Pylväät Big Buddhan alla olivat vielä suurilta osin ilman laatoitusta.


Ison Buddhan vieressä on pienempi, kullanvärinen Buddha. Kerrankin olen matkakuvassa myös itse, joten täytyy heti laittaa se tännekin :) Ei ollut siis ihan pieni tämäkään Buddha, vaikka isoa paljon, paljon pienempi.



Kuvasta Big Buddha ei näytä isolta, mutta sitä se on. Se on 45 metriä korkea, ja näkyy jo kilometrien päästä, rannoilta ja pääteiltä asti. Näkymät tietysti Buddhalta rannoille ja pääteille olivat myös hienot.





Nyt sitä onnellisuutta, kiitos!
Kun vaihdoimme vuoroa (naiset alas ja miehet Buddhalle), oli aikaa taksin lähtöön vielä kymmenen minuuttia. Siis täydellisesti aikaa sille seitsemälle minuutille onnellisuutta. Lapsetkaan eivät häirinneet onnellisuuden ohjaajaa, ja saivat olla vieressä rattaissa onnellisuushetken ajan.

Siinä me sitten kökötimme, kaksi äitiä penkkirivissä kahdestaan ja huidoimme käsillä sinne, minne onnellisuusohjaaja pyysi mikrofoniinsa kuuluttaen. Seitsemän minuuttia siinä kai sitten meni. En tiedä, olimmeko tavanomaista onnellisempia tuon seitsemän minuutin ajan, vai sen jälkeen. Vai olimmeko vain onnellisia. Olimmehan lomalla Thaimaassa!



Pysy matkassa mukana:

33 kommenttia:

  1. Kyllä, loma Thaimaassa tekee monilla tavoin onnelliseksi. :) Tuonne ylös kannatti maisemien perusteella kiivetä - hyvät näkymät! Joskus on tullut kavuttua Thaimaassa Krabin kaupungin lähellä katsomaan mäen päälle jotain Buddha-patsasta, ja siellä kyllä oli portaita aivan törkeän paljon. Kävi todellakin urheilusta se kapuaminen. Tuolla näköjään pääsee helpommalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tekee :) Auto tosiaan vei niin korkealle, että varsinaista kiipeämistä portaita pitkin ei juuri jäänyt. Paljon tai vähän portaita ovat kyllä hyvin suhteellisia käsitteitä. Mutta tuolla ei kyllä urheiluksi pääse kutsumaan sitä, että kerran kipuaa ylös ja alas :D

      Poista
  2. Olette jo onnekkaita, kun saatte viettää lomaa noissa maisemissa! Jos on jo valmiiksi onnellinen, voiko fiilis lisääntyä? nimimerkillä onnellinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta. Tosin oli tuo meditaatio sen verran hassu, että ainakin se sai hymyn huulille :)

      Poista
  3. Käyn aina mielelläni tsekkaamassa Buddha -patsaita, ja mielelläni kävisin tuonkin katsomassa jos siihen suuntaan eksytään joskus. Ihan onnelliselta retkeltä ja reissulta kuulostaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo patsas oli kyllä hieno, kun oli niin valtavan suuri. Retki kaikkinensa oli mukava :)

      Poista
  4. Masentavaa tietyllä tapaa, että myös buddhalaisuudessa näyttää tärkeällä sijalla olevan se, mitä ihmisellä on päällä sen sijaan, että mitä ihmisellä on päässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole ollenkaan perehtynyt siihen, mistä tämä johtuu, että kroppa täytyy olla niin hyvin peiteltynä. Sen tiedon voisi joskus kaivaa, niin kenties itsekin ymmärtäisin hieman paremmin minkä vuoksi näin on. Nyt tulee vain kunnioitettua paikallista tapaa ja tehtyä kuten käsketään.

      Poista
    2. Kaikkea sitä keksitäänkin myydä. Myös onnellisuutta. :)

      Käyn mielelläni kaikenlaisissa temppeleissä ja muilla eri uskontojen pyhillä paikoilla. Tuossa jotenkin häiritsee sen keskeneräisyys. Miellän kaikki Kaukoidän uskonnot vanhoiksi, vaikka buddhissa kulta kimaltaakin ja moni asia näyttää uudelta, minun mielikuviani jotenkin särkee, että buddha on raksalla. :)

      Poista
    3. Kommenttini tuli ihan väärään paikkaan. Olin aikeissa ensin kommentoida pukeutumista, mutta kommentin paikkaa ei voinut enää vaihtaa. :)

      Poista
    4. Nyt vasta huomasin tämän kommentin. Ihmettelin, että mistä Heidi puhuu, kun kirjoitti, että samaa kuin Annikan kommentissa :D

      Se onnellisuus ei ollut myynnissä, vaan sitä sai veloituksetta - tai no, tulihan siinä sellainen fiilis, että nyt ainakin täytyy tehdä lahjoitus rakennusprojektille :)

      Hah :D Buddha raksalla :D Tuo oli kyllä vielä ehkä liian kesken. Sitten kun saavat itse Buddhan valmiiksi, niin sitten se rakennustyömaa paikalle mentäessä ei varmaan niin enää häiritse.

      Poista
  5. Pitkään mietin, että missähän tämä buddha nyt sitten on, mutta arvelin, että pääosa porukkaa tapaa Thaimaassa lomailla, niin varmaan sitten siellä. Vaikka onhan niitä isoja buddhia monessa muussakin Aasian maassa. Mutta selvisihän se sitten, ihan lopussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hyvä huomio! Sitä niin kirjoittaessaan Kata Beachistä olettaa sen olevan juuri niin tuttu kaikille muillekin, kuin mitä se on itselle, kun siellä on äskettäin ollut. Onneksi sentään viimeisessä lauseessa oli se Thaimaa :)

      Poista
  6. Big Buddhalla olen käynyt muutaman kerran asuessani Katalla talven 2009-2010. Hassua, että aluetta ei olla vieläkään saatu valmiiksi! Minäkin olisin varmasti intoutunut kokeilemaan seitsemää minuuttia onnea, ihan vain kokeilemisen ilosta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa olla ikuisuusprojekti tuo rakentaminen siis :) Tosin jos laatta laatalta laittavat niitä käsin parin miehen voimin, niin eiköhän tuossa vielä muutama vuosi vierähdä ;)

      Minäkään en lopulta voinut vastustaa, kun luvataan onnea seitsemässä minuutissa :)

      Poista
  7. En voi sille mitään mutta silmäni kiinnittivät huomiota onnellisuustohtorin pöydän jalkoihin ja niiden alla oleviin harkkoihin !? :D Haluan ehdottomasti onnellisuustohtorin vastaanotolle! Patsas on vaikuttava ja sieltä on upeat maisemat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh :D Piti heti skrollata katsomaan, että mitä ihmeen harkkoja pöydän alla oikein on. Näemmä tohtori on istunut liian matalalla, eikä ohjeistus ole näkynyt takariviin saakka. Joskin ainakaan meidän vierailupäivänä ei liiemmälti ruuhkaa tohtorin luona ollut :D

      Poista
  8. Mut ehkä olisi tehnyt kaikkein onnellisimmaksi noi näkymät :) Rakastan kaikkia näköalapaikkoja, vaikkakin sitten sinne päästäkseen olisi huhkittava helteessä jyrkkää ylämäkeä. Kyllä siellä huipulla viimeistään se ponnistelu unohtuu. Voi olla, että olisin itsekin mielenkiinnosta kokeillut myös tuota seitsemää onnellisuuden minuuttia. Ei siitä ainakaan vihaiseksi voi tulla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näköalat oli kyllä hienot. Se onnellisuusmeditaatio vain tosi hauska lisä vierailuun. En ole ennen tuollaiseen törmännyt. Ja ei, tuollaisesta ei voi ainakaan vihaiseksi tulla. Se on ihan totta!

      Helteessä portaat ja ylämäet ei minuakaan haittaa. Nyt tosin jos kantoreppuun laitetaan sellaiset yhdeksän kiloa vauvaa, niin väliin taitaisin jättää :D Joskin enemmän kyllä vauvan kuin itseni takia. Muuten hikoilu helteessä (ja muuallakin) on tosi kivaa :)

      Poista
  9. Luulen että minulle parasta onnellisuutta minulle olisi tuolla ollut juuri noiden maisemien ihailu - vaikka sitten se seitsemän minuuttia. Ei kai noissa maisemissa voi olla muuta kuin onnellinen.
    Niin, ja sama huomio kuin Annikalla, outoa katsoa Buddhaa raksalla. Ei sen kuuluiis olla näin uuden karhea...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maisemia kyllä jaksoi katsella pidempäänkin. En tiedä mistä tuo seitsemän minuuttia tuohon meditaatioon tulee, mutta se oli kyllä juuri niin lyhyt aika, että sen pystyy ohimennen käydä testaamassa.
      Vieläkin naurattaa tuo "Buddha raksalla" :D Jokaisen näemmä täytyy kantaa kortensa kekoon :)

      Poista
  10. Noi Aasian buddha-patsaat on kyllä upeita! Maisemta ylhäältä näyttää myös tosi kivoilta, tai ylhäällä usein on kivoja maisemia alas kaupunkiin, luontoo, merelle.. Mielenkiintoiselta kuulosti seitsemän minuutin "kurssi" onnellisuuteen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne tosiaan on hienoja - sekä maisemat että patsaat.

      Mielenkiintoinen on kyllä oikea sana tuohon onnellisuusmeditaatioon :D

      Poista
  11. Seitsemän minuuttia onnellisuutta 24 tunnista on aika vähän, mutta jos vertailukohta on ei yhtään niin sitten tämä on hyvä :) Toivottavasti ajatus tässä oli kuitenki onnelliseksi 7 minuutissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui, olisipa tosiaan aika vähän, jos päivästä vain seitsemän minuuttia olisi onnellista. Eiköhän tuossa ajatuksena tosiaan ollut se, että meditaation avulla se onnellisuus jatkuisi seitsemän minuutin jälkeenkin :) Toivotaan ainakin näin :)

      Poista
  12. Isot buddha-patsaat ovat aina vaikuttavia. Viimeksi näin sellaisen Kiinan Leshanissa. Hieno oli sekin. Mutta 7 minuutin onnellisuus meni minulta vähän ohi - mutta tärkeintä on kai se, että tunsitte itsenne onnelliseksi sen jälkeen. :D Kukapa ei tuolla tuntisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se seitsemän minuutin onnellisuusmeditaatio meni minultakin vähän ohi. Tosiaan vain huidottiin käsillä seitsemän minuuttia sinne, minne ohjaaja pyysi. Siinä kaikki. Onnellisia oltiin - ennen ja jälkeen :)

      Poista
  13. Hahah, aika hauska tapa viettää seitsemän minuuttia, vaikka mainos kieltämättä lupasikin aika paljon :) Vaikka varmasti olitte jo valmiiksi iloisia, noissa maisemissa ja lämmöissä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seitsemän minuuttia on juuri sen verran lyhyt aika, että sen kyllä viettää mieluusti onnellisissa merkeissä. Joskin olimme todellakin onnellisia muutenkin. Mutta emme nyt ainakaan vähemmän onnellisiksi tulleet tuosta seitsemästä minuutista :)

      Poista
  14. Buddha-patsaat saavat kyllä usein minutkin kipuamaan ties minkä kukkuloiden päälle ja onneksi niiltä kukkuloilta on yleensä melko upeat näkymät. Ehkei elämän syvempi onnellisuus tai muukaan pysyvämpi tila ilmaannu elämään seitsemässä minuutissa, mutta ajatus kaunis. :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo näkymät oli kyllä hienot. Korkealta on missä tahansa mukava katsella maisemia!

      Onnellisuusmeditaatio oli minusta kyllä hyvä idea :)

      Poista
  15. Hyvin tuotteistettu onnellisuus :)

    Matkailijoiden elämää helpottaisi, mikäli kohteissa kerrottaisiin nousun vaatima efortti - vaikka konkreettisesti portaiden lukumäärä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin helpottaisi! "Paljon portaita" voi tarkoittaa jollekin tuota muutamaa kymmentä askelmaa, kun me taas olimme varautuneet satoihin portaisiin. Lukumäärästä jokainen voisi itse päättää, onko määrä itselle paljon vai vähän.

      Poista

Pidän kommenteista ja kysymyksiinkin vastaan mielelläni!