keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Itämeren iloinen yllättäjä

Ja niin vain kävi, että olin väärässä ennakkoluuloineni Viking Linea kohtaan. Edellisestä Viking Linen kyydillä risteilystä taitaa olla toistakymmentä vuotta, ja risteilykin on tainnut olla ei maihin menevä bileristeily. Ei siis ihme, että käsitykseni oli todellisuudesta poikkeava.

Olimme siis Päivä Tukholmassa -risteilyllä lauantaista maanantaihin. Laivana M/S Mariella.



Laivan yleisilme
Mariellaa on remontoitu tämän vuoden huhtikuussa parin ravintolan ja joidenkin hyttien osalta. Ainakin Plate-ravintola näytti uudelta ja nykyaikaiselta. Muutenhan laiva on jo vanha, siitä ei päästä mihinkään.

Meidän hytti oli onneksi neljännessä kerroksessa, eli siinä, mistä myös pääsi laivaan sisään ja laivasta ulos. Hissejä oli nimittäin todella vähän. Vaunujen kanssa portaat kun ovat aika hankalat. Niitäkin toki käytimme, kun hissi kulki ohitsemme täytenä jo kolmatta kertaa.

Muuten kulkeminen vaunujen kanssa oli yllättävän helppoa ja sujuvaa. Joka paikkaan mahtui, jopa tax freessä käytävätilaa oli riittävästi - myös muiden ohitteluun! Vaunuille olisi ollut yleinen säilytystila laivan uloskäynnin yhteydessä, jota me ei luonnollisestikaan vielä hyödynnetty. Taaperoiden kanssa onkin sitten jo kätevää, kun ei tarvitse tuoda rattaita tukkimaan koko hytin lattiatilaa.

Risteilyn asiakaskunta oli bilettäjien sijaan pääosin aikuisia ystäväporukoita, pariskuntia, perheitä ja leirikoululaisia. Varmasti niitä bilettäjiäkin joukossa oli, mutta mitä sitä kahdeksalta nukkumaan menevä niistä tietää.



Ravintolat
Myös ravintolat ottivat meidät vaunujen kanssa iloisesti vastaan. Jos me valikoimme pöytää, missä emme ole tiellä vaunuinemme, niin tarjoilijat eivät olleet siitä huolissaan. Mahtuisimme minne vain, kunhan vain itse pitäisimme pöydästä.

Ja se ruoka!

En olisi uskonut, että Viking Linen ravintolat, vaikkakin à la carte -ravintolat, tarjoilevat näin hyvää ruokaa. Viking Line kehuu sivuillaan, että heidän ravintoloiden avainsanat ovat maukkaus, monipuolisuus ja edullisuus, ja niin tosiaan oli!

Ensimmäisenä iltana kävimme Ocean Grillissä. Molemma tilasimme lammasta. Oi, en muista edes koska olisin viimeksi syönyt niin mureaa lammasta. Nautintoa hieman rajoitti se, että Isla ei nukkunut, eikä oikein viihtynytkään ravintolassa. Lopulta, kun saimme hänet hiljaiseksi, mieheni pilkkoi minun lihani ja minä söin yhdellä kädellä. Säilyihän se ruuan maku näinkin, hieman viilennettynä.



Toisena iltana valitsimme Ocean Grillin naapuriravintolan Plate Social Dining -ravintolan ja heidän viiden ruokalajin yllätysmenun. Keittiö pisti meidät täälläkin ihastelemaan ruokaa. Maun lisäksi myös ulkonäköön oli panostettu. Annoksien kukat saivat minut muistamaan viime vuoden Japanin matkan. Siellä kun ruoka oli aina sekä maukasta että äärimmäisen kaunista.




Tällä kertaa Isla nukkui sikeästi aterian alusta loppuun. Saimme molemmat nauttia ateriasta ihan kaksin käsin ja rauhassa. Ehdin myös kuvata ruokia - ja itseäni, hih :)



Maisematkin ikkunapöydissä ovat näillä risteilyillä takuulla kauniita.




Ravintolat olivat myös ruokien puolesta lapsiystävällisiä. Jos ei perheen pienimmät löydä listalta sopivaa ruokaa, oli heille tarjolla buffet-pöytä. Sen tarjonnasta en osaa sanoa, mutta tyytyväisen näköisinä lapset buffasta tulivat annostensa kanssa.

Hytit
Meidän hyttimme ei ollut epäonneksemme niiden vasta remontoitujen 100 hytin joukossa. No, ei kai se pienessä ikkunattomassa piccolo-hytissä niin haitannut. Siellä kävimme vain nukkumassa. Tilaa tässä kahden hengen tilaihmeessä oli kuitenkin hyvin vaunuille hytin mallin vuoksi, ja ainoasta pöydästä loihdimme kätevästi hoitopöydän.



Olisin pyytänyt sänkyyn lapsille tarkoitetun laidan, jos olisin tajunnut sellaisia olevan olemassa. Mieheni taisi niistä mainita, mutta jotenkin asia meni minulta täysin ohi, ja tajusin sen vasta kun näin sellaisen toisessa hytissä - tietenkin vasta maanantaina, kun olimme jo poistumassa laivasta. Kun nukkuu unissaan pyörivän ja hyörivän vauvan vieressä, ja lähes 60 cm pitkä vauva päätyy sänkyyn poikittain, ei siinä itselle kovin paljon tilaa jää. Laidan kanssa olisin saanut edes nojattua, ja hieman rentouduttua. Vauvaa kun en halunnut kesken unien herättääkään. Luulin hänen heräävän pian syömään, mutta ei. Hän päätti nukkua oikein extrapitkän pätkän juuri sillä erää - tietenkin :D


Tästä ihanan aurinkoisesta Tukholmasta kirjoitan seuraavalla kerralla :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pidän kommenteista ja kysymyksiinkin vastaan mielelläni!