tiistai 17. maaliskuuta 2015

Lomalla kotona

"Ihanaa viimeistä työpäivää" piippasi kännykkä eilen heti aamutuimaan. Hih, kiitos :) Vaikka tiesin päivän olevan viimeinen työpäivä piiiitkään piiiitkään aikaan, tuli siitä jotenkin konkreettisempi, kun sen näki kirjoitettuna.

Herääminen viimeiseen työpäivään ennen äitiyslomaa ei ollut yhtään sen helpompaa kuin yleensäkään maanantaisin, mutta matka töihin oli mukava. En edes ottanut Metro-lehteä bussissa, vaan sujahdin ikkunapaikalle ja katselin aurinkoisia merenrantamaisemia. 65A-bussikaan ei saanut minua kyytiinsä. Sehän ei kierrä merenrantareittiä, vaan ajaa suoraa tietä rautatieasemalle. Kakskymppisen maisemareitti oli (turhan pitkästä mukulakivitiepätkästä huolimatta) paljon parempi vaihtoehto.






Nautin myös kotimatkasta. Katselin ympärilleni ihan eri tavalla kuin normaalina paahdan-tässä-kotiin -arki-iltapäivänä. Pistäydyin jopa ensimmäistä kertaa Espan Finlaysonin myymälässä. Viimeisen parin vuoden aikana ehkä noin 78 kertaa 920:sta ohikulkukerrasta tämäkin on käynyt mielessä, ja aina olen silti vain kävellyt ohi. Nyt en. Enää ei ollut kiire.



Ja tänään. 11 tunnin yöunien jälkeen oli kovin virkistävää aloittaa ei-mitään-suunnitelmia-päivä. Olen nukkunut jo kahdet pienet päikkärit, siivoillut, käynyt kävelyllä ja kaupassa. Aika ihanaa.



Tämä on ensimmäinen loma vuosikausiin, kun vietän lomaa kotona tehden en yhtään mitään, lähtemättä matkalle. Eikä se haittaa. Näköjään minäkin osaan nauttia "ei mistään".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pidän kommenteista ja kysymyksiinkin vastaan mielelläni!