sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Paratiisi keskellä metsää

Kroatian matkaajat suuntaavat lähes poikkeuksetta Kroatian saaristoon. Onneksi ystäväni oli perillä siitä, ettei saaristo ole ainoa Kroatian kohokohdista. Plitvicen kansallispuisto on yksi Kroatian tunnetuimmista nähtävyyksistä, ja myös me käytimme kolmen vuoden takaisesta parin viikon Kroatian reissusta päivän Plitvicessä.



Matkasimme Plitviceen bussilla Splitistä. Suoraa bussia ei ollut, mutta vaihdos onnistui helposti. Perille pääseminen ei niinkään. Emme olleet ottaneet mukaan karttaa, ja yllätykseksi tuli, että Plitvicessä onkin kaksi sisäänkäyntiä. Välimatka niiden välillä oli muutama kilometri, ja tietenkin jäimme bussin kyydistä juuri väärän sisäänkäynnin kohdalla. Onneksi majoituksessamme oli niin ystävällinen omistaja, että hän haki meidät perille autolla. Rinkkojen kanssa muutaman kilometrin ylimääräinen kävely ilman karttaa ei olisi ollut mikään miellyttävä kokemus.



Lähdimme kansallispuistoon aamulla heti puiston auettua. Jo matkalla puistoon näimme lumoavan turkoosia vettä puiden raoista.



Ja näkymät vain paranivat puistoon sisäpuolella.




Puisto koostuu kuudestatoista järvestä ja useista vesiputouksista, jotka ovat muodostuneet Korana-jokeen. Puistossa on useita eri tasoisia kävelyreittejä.


Me taisimme kävellä näistä aikalailla jokaisen reitin. Ja itseasiassa yhdessä vaiheessa lähdimme vahingossa pidemmälle reitille kuin oli tarkoitus, mutta se vahinko oli hyvä vahinko. Pääsimme hieman korkeammalle, ja näkymät olivat upeat. Yhden pätkistä menimme myös lautalla. Laiskempi puistossakävijä voisi hyödyntää sitä molempiin suuntiin.



Osa matkasta kannattaa kuitenkin ehdottomasti kävellä. Järvien läpi menee pitkospuita, eikä kokemus ole varmastikaan sama vain katsomalla niitä lautan kyydistä.



Eikä Plitvicessä tarvitse siis todellakaan olla mikään urheilija. Me kävelimme melkein kaiken mahdollisen, ja silti pidimme hyvin evästaukoja, ja nukuimme myös päiväunet nurmikolla.




Kiire ei puistossa kannatakaan olla, nimittäin kauneuden ihmettelemiseen menee aikaa.



Vesi oli aivan turkoosia, todella paljon turkoosimpaa kuin mitä kuvat antavat ymmärtää, ja todella kirkasta. Pohjaan asti näki helposti.



Suosittelen ehdottomasti irtautumaan Kroatian matkalla saaristosta ja tutustua myös Plitvicen kansallispuistoon. Kuvista tätä kauneutta ei pääse kokemaan sellaisena kuin se on luonnossa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pidän kommenteista ja kysymyksiinkin vastaan mielelläni!