torstai 28. elokuuta 2014

Saariston rengastie pyöräillen - päivä 3

Myös kolmas päivä Saariston rengastiellä alkoi lauttamatkalla. Tämä lautta, Korppoon Retaisten satamasta Nauvon Pärnäsiin kulki kello kaulassa, mutta vartin välein. Meillä ei siis kolmantena päivänäkään ollut kiire.



Matkaa kolmannelle päivälle kertyi nelisenkymmentä kilometriä ja kolme lauttaa. Kaksi näistä oli näitä vartin välein liikennöiviä, mutta Nauvosta Rymättylään lauttoja lähti vain muutama päivässä. Tähtäsimme puolen päivän lauttaan, ja kun lähdimme jo aamu yhdeksältä Korppoosta, meillä oli Nauvon vierasvenesatamassa aikaa kierrellä ja istua munkkikahvilla.



Tässä kohtaa me siis oikaistiin Pienen rengastien kautta. Suuri rengastie olisi kulkenut Turun ja Naantalin kautta, ja kilometrejä olisi tullut vaikka kuinka paljon lisää. Kahden yön taktiikalla oikaiseminen oli paljon parempi vaihtoehto. Koko Suuren Rengastien kiertäville suosittelen kolmatta yöpymistä, ellei sitten halua polkea ihan tosissaan. Käy sekin.


Nauvosta Rymättylään kulkeva lautta oli toinen reittimme maksullisista lautoista, ja se maksoi polkupyörän kera 9 euroa yhdeltä.



Lautta pysähtyi Seilin saarella. Se olisi ollut kiinnostava kohde vierailla. Lauantaisin siellä olisi ollut jopa opastettu kierros, jolloin saaren historiasta olisi varmasti kuullut mielenkiintoisia tarinoita. 1600-luvulla saarelle on nimittäin viety spitaaliset kuolemaansa asti. Tämän jälkeen saarella on toiminut mielisairaala, eikä silloinkaan paluun mahdollisuus ollut kuin olematon. Tarinoita olisi siis varmasti riittänyt.

Emme kuitenkaan jääneet saaren kierrokselle, vaan jatkoimme lautalla Rymättylään asti. Meillä Seilin pysähdys olisi ollut mahdollinen, koska olimme matkassa pyörillä. Autoja saarelle ei oteta, joten autoilijoiden on palattava samaan satamaan takaisin mistä ovat saarelle lähteneetkin.

Meille sai kuitenkin kelvata tällä erää vain kuva saaresta lautan kannelta.



Matkamme viimeiset 25 kilometriä olivat sitten pelkkää pyöräilyä. Ja melko rankkaa sellaista. Minua varoitettiin kyllä etukäteen, että Rymättylän seutu on pelkkää ylä- ja alamäkeä toinen toisensa perään, mutta en arvannut että mäet ovat niin jyrkkiä ja pitkiä. Loppupätkä meni siis puhtaasti urheilemiseksi ja kunnonkohotuksen piikkiin. Mutta kun tiesi, että tiedossa ovat matkan viimeiset kilometrit, ei haitannut kuluttaa viimeisiä tippoja energiasta.


Perille päästiin Merimaskuun hyvissä ajoin. Niin hyvissä ajoin, että ehdimme illaksi vielä Poriin ja Jazz kadulle. Palkkio rankan (huomaa irvistys) pyöräilypäivän päätteeksi oli tavoittelemisen arvoinen :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pidän kommenteista ja kysymyksiinkin vastaan mielelläni!