sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Yöpyminen munkkiluostarissa Mount Koyalla

Enpä ole ennen yöpynyt munkkiluostarissa. Japanissa yövyimme.



Luostari, Henjo-son-in, oli upea näky jo ulkoa, kun astuimme portista sisäpihalle. Puutarhan hiekoitus oli haravoitu kauniisti ympäröimään kiviä, kasveja ja kävelytietä. Kirsikankukat eivät olleet täällä kuin vasta pienellä nupulla. Palasimme siis keväässä hieman taaksepäin. Tähän rauhaisaan ympäristöön pieni viileys ja alkukevään karu olemus sopikin erinomaisesti. Varmaan tosin sanoisin kaikista vuodenajoista ihan samaa. Näytti siltä, että ihmiset ja luonto elävät Mount Koyalla käsi kädessä.




Mount Koyalla kiertelyn jälkeen palasimme luostariin. Nuori, innokas munkkikokelas toivotti meidät tervetulleiksi ja yritti parhaansa mukaan hieman haparoiden selittää, mistä mitäkin löytyy. Englanti ei ollut ihan parhaimmillaan, mutta hän oli niin innokas, että eiköhän ne englanninkieliset sanat pian löydy.

Huone oli yksinkertainen. Keskellä lattiaa oli pieni ruokailuryhmä, johon oli valmiiksi tuotu teetä ja pienet teeleivät. Kesällä verhojen takana voisi nauttia myös terassista. Huhtikuussa vuorilla on vielä niin kylmä, että väliovet sekä eteiseen että tilaan missä taaimmainen pöytäryhmä sijaitsee, oli suljettava yön ajaksi. Lämmityksenä toimi nimittäin vain pieni puhallin, joten se ei kenties olisi jaksanut lämmittää ihan koko tilaa.



Ihmettelimme, että missä nukumme. Kaapista löysimme patjat ja petivaatteet, mutta tilaa pedeille ei ollut. Pian munkkikokelaamme saapuikin kohteliaasti kysyen, saako hän tulla sisään. Hän kertasi vielä luostarin säännöt ja kysyi voivatko he tulla tekemään pedit meille illallisen aikana. Myös illallisaika tarkennettiin, vaikka ennakkotiedoissa oli kerrottu, että illallinen tarjoillaan kello 18. Keskimmäinen pöytäryhmä oli siirretty sivuun ja pedit oli tehty sen tilalle.



Huoneessa ei ollut suihkua, vaan yleinen kylpyosasto (josta kirjoittelin aiemmin) oli käytössä tiettyinä kellonaikoina. Me kävimme kylpemässä ennen illallista. Vuoristoilmassa reippailun jälkeen kuuma kylpy oli taivaallista! Miehille ja naisille oli omat kylpyosastonsa, joten uimapukuja ei tarvittu.



Kylvyn jälkeen vaihdoimme yukatat (kimonon ja oloasun välimuodot) omiin vaatteisiimme. Ei olisi tarvinnut. Melkein kaikki muut - ainakin kaikki japanilaiset - olivat tulleet illalliselle yukatat päällä. Oi kun olisikin ollut rentoa kipittää yukatat päällä illallistamaan, eikä olisi enää kylvyn jälkeen tarvinnut kiskoa farkkuja jalkaan.

Illallisella ei tarvittu ruokalistoja. Kaikki ruoka vain tuli pöytään. Erikoisruokavalioista olisi voinut ilmoittaa etukäteen, mutta mehän olemme molemmat Sadun kanssa kaikkiruokaisia. Luostarissa tarjoiltiin vain kasvisruokaa, enkä tiedä oliko ruuassa käytetty edes kananmunia tai maitotuotteita. Ei ilmeisesti. Vähän epäilimme, että saako ruokajuomaksi mitään alkoholipitoista, mutta olutta löytyi listalta.

Illallinen kuuluu yöpymishintaan, mutta jos majoitukseen olisi tullut kello 17:30 jälkeen, ei illallistarjoilua välttämättä olisi saanut. Hinnanhyvitystä siitä ei kuitenkaan saisi. Kannatti olla paikalla hyvissä ajoin.



Ruuat olivat erikoisia. Allaolevan kuvan neliö oli kuin pesusieni. Osa ruuista oli taas todella vahvasti pikkelöityä. Löytyi pöydästä myös tempuraa, misokeittoa ja kovin lihanoloista tofua. Kulhollinen riisiäkin oli tarjolla. Nälkä ei siis missään tapauksessa jäänyt.

Aamiainen oli hyvin samantyyppinen. Täytyy sanoa, että silloin riisi maistui parhaimmalta. Vahvat pikkelöinnit eivät maistuneet heti aamutuimaan.



Ennen aamiaista luostarissa majoittujien oli osallistuttava aamukuudelta alkavaan munkkien aamuseremoniaan. Seremonia kesti noin 40 minuuttia. Ensin seremonian johtaja sytytti kulhoon palamaan jotain, en tiedä mitä. Kaikki seremoniaan osallistuneet kävivät yksitellen sirottelemassa kulhoon lisää sitä jotain, mistä en tiedä mitä se oli ja rukoilemassa edessä. Yksi japanilaisista luostarin vieraista näytti eleillään, että mekin voimme mennä. Niinpä mekin kävimme.



Seremonian jälkeen meidät vietiin alakertaan, jossa kiersimme jonossa astuen vain maahan asetettujen pienten säkkien päälle. Pahoittelut sanastostani, mutta en ole niin perehtynyt buddhalaiseen uskontoon, että tietäisin mikä mikäkin oikeasti oli. Hieno kokemus silti.



Varauksessa varoiteltiin etukäteen, että koska kyseessä on munkkiluostari, vieraat eivät voi odottaa samantasoista palvelua kuin hotellissa yövyttäessä. Ainakin meidän kohdallamme palvelu oli päin vastoin parempaa kuin mitä normaalissa hotellissa koskaan saa. Munkit olivat todella ystävällisiä, ja palvelu todella henkilökohtaista. He todella halusivat meidän viihtyvän. Ja niin viihdyimmekin.

Hinta oli 16 200 jeniä hengeltä, ja se sisälsi illallisen, aamiaisen ja kylpylän käytön. Varauksen teimme japaneseguesthouses.com-sivuston kautta. Suosittelen ehdottomasti Mount Koyalla käyntiä ja munkkiluostarissa yöpymistä, jos vain Japanin matkalla on pari ylimääräistä päivää käytettävissä.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pidän kommenteista ja kysymyksiinkin vastaan mielelläni!